Pohjatyöt on tehty ja vihdoin päästään montusta ylöspäin. Edellisviikolla oli tarkoitus keskiviikkona mennä työmaalle yhdessä maanrakennusurakoitsijan kanssa muotoilemaan maapohjaa ja tekemään murskearinoita perustuksille. Tai enhän mä mitään oikeasti tekisi, mutta neuvoisin kyllä aktiivisesti. Tiistai-iltana kuume nousi 40 asteen tietämiin, mikä käytännössä tarkoitti, että työnjohtaja oli pois pelistä. Liekö sitten jännittänyt niin paljon työmaalle meno, että elimistössä alkoi hylkimisreaktio? Olin kuitenkin saanut perustusten piirustukset aiemmin päivällä toimitettua, joten homma kohteessa jatkui sairastelusta huolimatta. Mitä työmaalla on tehty, se on edelleen epäselvää. Käyn ensi viikolla katsomassa. Ei tee hyvää kontrollifriikille tälläinen epätietoisuus.
Perustusrakenteet
No sairastelun ohessa on ollut hyvä tehdä paperitöitä. Niissä olen hyvä. Pelkästään perustusten rakentaminen ja tontin kuivatus on vaatinyt yllättävän paljon perehtymistä eri tuotteisiin ja menetelmiin, vaikka hommahan on sinällään simppeliä. Tässä voisi olla sopiva väli lainata opiskelukaveriani, joka totesi, että "rakentaminen on yksinkertaisten ihmisten yksinkertaista puuhaa". Silti on tullut luettu jokunen suunnittelu- ja työohje. Pitää toki myös tarkistaa materiaalien tekniset ominaisuudet. Aina.
Ensi viikolla tontilla taas tapahtuu, joten tässä vaiheessa tulisi olla kuitenkin hyvin tarkasti selvillä tontin kuivatukset, käyttövesien imeytysmenetelmät, putkivaraukset yms asiat. Vaikka sade- ja käyttövesijärjesltemät tulevat vasta myöhemmin vastaan, tulee niihin varautua jo perustuksia suunnitellessa. Olen koittanut välttää sitä, että suunnittelen kaiken aivan loppuun asti kerralla, sillä tiedän, että muutoksia tulee. Täytyy nyt vain tehdä se, mikä on tässä vaiheessa välttämätöntä. Niin ja ihminen on luonnostaan laiska.
Tarvikkeita ja säätöä
Muotit, sinne betoni ja päälle harkot. Helppoa kuin mikä. Vaikka maanvaraisen anturan valaminen ja kevytsoraharkoista muuraaminen on tuttua hommaa, on kaikkeen säätöön mennyt reippaasti aikaa. Pelkästään rakennustarvikkeiden hankkiminen, parin apulaisen löytäminen ja aikataulujen järjestely vaati hieman enemmän eforttia kuin odotin. Kaikkia välineitä ei kannata ostaa yhden viikonlopun projektia varten, joten kamoja on vuokrattu ja lainattu. Nyt on kummisedän betonimyllyä, työpaikan mittalaitetta, rakennuskonevuokraamon vibraa, ynnä muuta. Kamojen keräilyyn ympäri maakuntaa näyttää menevän yhtä kauan aikaa kuin itse työhön. Perkele.
Varsinaisten rakennustarvikkeiden hankinnassa päätin lähteä heti kilpailuttamaan. Tein määräluettelon vaadittavista artikkeleista ja laskin niille alustavat kustannukset verkkokauppojen hintojen avulla. Tätä luetteloa lähettelin sitten paikallisiin rautakauppoihin. Ensimmäisten "ei oo" vastausten jälkeen alkoi vähän jännittää. Olinko myöhässä? Viikko aikaa saada kamat työmaalle ja yksikään kauppa ei löydä hyllystä kaikkia välttämättömiä tarvikkeita?
Alun epäuskoisuuden jälkeen kaikki näytti kuitenkin järjestyvän ja kaikki välttämättömän kamat saisin toimitettuna paikan päälle. Yksittäiset puuttuvat asiat saisin haettua itsekin matkalla jostain muusta kaupasta, joten ei hätää.
Hinnoissa oli eroja yllättävän paljon. Lähetin tarjouspyynnöt kolmeen kauppaan, joista kahden nimi alkaa K -kirjaimella ja yhden ei. Näistä kaksi liikettä tarjosi hyvin lähelle samaan hintaan tuotteet, mutta liike, jossa alunperin ajattelin asioivani, heitti samat tarvikkeet 35% korkeammalla hinnalla kuin muut!? Tässä oli jo 5% "projektiasiakasalennus" ja nimi alkaa K-kirjaimella. Tapahtui siis se mitä heiltä pyysin, eli antaa sellaisen hinnan ettei tarvitse jatkossa miettiä mistä tilaa.
Kilpailu siis kannattaa. Säästyi tonni, jonka varaan hankkeen katastrofikassaan myöhempiä vastoinkäymisiä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti