Lattiavalu sekä pre-cut rungon ja ristikoiden asennus

Viikon 23 ohjelmassa on lattiavalu maanantaina ja rungon pystyttäminen. Rungon pystyttämiseen vaadittu aika oli aivan täysi mysteeri ensikertalaiselle, sillä olin aiemmin puuhannut vain elementtirakenteisten puutalojen parissa. Vasaraa en ollut pidellyt käsissäni vuosiin ja koko runkotoimituksen asennettavuus oli epäselvää.

Aikataulutavoitteeksi harjakorkeuden saavuttamiselle oli laitettu juhannus, joka sekin aiheutti lähipiirissä hilpeyttä. "No siihenkö meinaat ehtiä?!", "Aikamoista vauhtia saat tehdä jos juhannukseksi meinaat saada kaikki", ynnä muita kannustavia kommentteja. Pian näette.

Tälle viikolle olin saanut houkuteltua kaksi talkoolaista, joista toinen olisi seuranani koko viikon ja toinen keskiviikosta perjantaihin. Näiden kahden lisäksi sain päiväkohtaista apua lähipiiristä rungon asennuksessa ja ristikoiden nostossa. Ilman tätä apua olisi koko viikon työsaavutus ollut pyöreä nolla.

Maanantai

Sama viikkorytmi jatkuu, eli maanantaina kotoa töihin, tai "kotoo töihi", kuten elämäm koulussa sanotaan. Kaikki oli valmiina lattiavalua varten, mitä nyt pieniä lisäraudoituksia sidoin takan alle ynnä muuta. Koko viikonlopun olin miettinyt, että riittääkö massa lattiaan. 45 neliöä ei ole suuri ala, mutta jo sentin heitto paksuudessa aiheuttaa vajaan 0,5 kuution heiton tarvittavan betonimassan määrässä. Vajaaksi valu ei saa jäädä, mutta ylimääräisestä kamasta ei olisi haittaa, sillä se menisi anturoiden valuun.

Valu tehtiin pumppuautolla ja pinta tasattiin ammattimaisesti paikan päällä kahdesta laudasta askartelemallani linjaarilla. Sokkelin yläpinta oli valmiiksi lattian tasolla, joten tasaaminen onnistui aika hyvin. Veden erottuminen tosin vaikeutti työtä, sillä kuoppia oli hankala huomata niiden täytyttyä vedellä.  Betonipintaa ei siis hierretä, vaan kyseessä on raakavalu jonka päälle tehdään erikseen lattiarakenteet ja kylpyhuoneen kaadot. Pitäisi siis onnistua ilman lattiamiestä ainakin budjetin perusteella. Ja onnistuihan se. Lattiakaivon tosin passasin huolella valmiiksi vaateriin ja kiinnitettiin alustaan, mutta valun aikana sain sen liikkeelle ja vinoon. Seuraavalla rakennustyömaalla sitten.

Ammattimaista lattiavalua

Tiistai ja pre-cut rungon asennus

Rungon formaatti oli siis pre-cut, eli valmiiksi sahattu "pitkästä tavarasta". Alunperin piti tehdä runko työmaalla, mutta tarjouspyyntökierroksen jälkeen koin pre-cut mallin toimivan tässä paremmin. Kustannus ei ollut merkittävästi suurempi kuin itse tehtynä ja saisin säästettyä rutkasti aikaa ja hermoja kun ei tarvisi itse kötöstellä kaikkia osia erikseen.

Tein runkotoimittajalle runkopiirustuksen, missä oli tolpat paikallaan, aukot, mitat yms tiedot. Toimittaja tekee omat kuvansa, mutta lähtökohtaisesti kaikki olin jo suunnitellut kaiken tilausta tehdessä. Rungon osat tulivat työmaalle numeroituna ja sahattuna valmiiksi oikean mittaisiksi. 1990 -luvun alun Lego harrastus oli siis hyödyksi.

Purimme kuorman niin, että osat olivat likimain oikeilla kohdillaan jokaisella sivulla. Sen jälkeen vain piirustus kouraan ja kasaamaan runkoa kymmenessä, noin muutaman metrin mittaisessa lohkossa. Päädyt kasaisimme laatan päällä ja sivut maan tasossa. Ideana oli saada lohkot valmiiksi ja vain nostaa ne pystyyn.

Runkolohkojen valmistusta

Keskiviikko - Rungon pystytys

Keskiviikolle oli ennustettu kesän kovinta myrskyä, jolle oli annettu nimikin. Vasta keskiviikona aamulla päätimme, että nostamme rungon pystyyn, sillä sää näytti olevan sittenkin ihan jees. Terveisiä vaan sinne Ilmatieteen laitokselle. Aamupäivällä mittasimme runkolohkot suoriksi ristimittojen avulla ja kiristimme liinoilla ne suoriksi ennen jäykistämistä. Tällä pyrittiin siihen, että rakennus olisi lähtökohtaisesti jo "aika hyvä", kuten meillä työmaalla tuli tavaksi sanoa. Puilla on tapana mennä kieroon ja varsinkin penkalla olevat lohkot oli aika mutkalla jo alunperin.

Runkolohkojen oikaisu ennen asentamista

Pystytys oli helppoa. Todella helppoa. Olimme laittaneet ulkopuolille parit tolpat ja sisäpuolelle porasin lattiaan kiinni puut, joihin saisimme kiinnitettyä vinotuet seiniä varten. Yksi lohko painoi arviolta 150-200 kiloa, joten siirtely onnistui muutaman miehen voimin aika näppärästi.

Ensimmäinen nurkka pystyssä

Aloitimme kulmista ja etenimme niin, ettei yksikään lohko jäisi yksin seisomaan tuuleen. Nurkat jäykistivät rakennuksen todella tehokkaasti ja muutaman ihmisen voimin riitti käsiä mittaamaan ja kiinnittämään jäykisteitä. Jälleen kerran on kiitettävä kaikkia talkoolaisia. Eikä jäänyt ainakin neuvottomaksi, kun paikalla oli soitinrakentajaa, yhteiskuntatieteilijää, insinööriä ja asiantuntijaa metsäteollisuutta myöten. Yksinkertaisen rakennusinsinöörin lisäksi vielä!

Runko pystyssä ja kelit kohdillaan

Muutaman tunnin päästä oli runko pystyssä ja voimme keskittyä sen jäykistämiseen. Tuulivaroitus oli edelleen voimassa, joten piti varmistua siitä, että voimme jättää rungon yksinään pystyyn yöksi. Tämä oli ihan fiksu veto, sillä illalla tuuli kaatoi useita puita ja vei sähkötkin mennessään.

Torstai - Myrskypäivä, "aika hyvä".

Ilmatieteen laitos ja Foreca olivat jälleen sitä mieltä, että tämä oli juuri se päivä, jolloin myrsky tulee tekemään tuhojaan. Sovin kuitenkin, että torstaina nostaisimme ristikot paikalleen, sillä muuten menisi seuraavaan viikkoon ja silloin ei olisi enää luottomiehiä apuna. Lisäksi olin niin innoissani töiden nopeasta edistymisestä, että miksi lopettaa nyt, kun vauhti oli kohdillaan?

Iltapäivällä menimme työmaalle, sillä myrskyn pitäisi helpottaa iltaan mennessä ja silloin oli tulossa kummisetä traktorin kanssa nostamaan ristikkoja paikalleen. Sähköt oli edelleen poikki ja tuulen laantumisesta ei merkkejäkään, mutta perääntyä ei voi. Viiden-kuuden aikoihin päästiin hommiin ja paikoin tuuli vihmoi vettä naamalle ja välillä taas aurinko pilkisti. Koin vihaa ja rakkautta vuorotellen Suomen kesää ja meteorogian laitosta kohtaan.

Ristikoiden nostamista traktorilla

Rungon yläjuoksuun olimme jo valmiiksi kiinnittäneet kulmaraudat ristikoiden asentamista varten, joten ristikot voisi vain nostaa paikalleen ja kiinnittää, eikä mittaamisesta tarvisi enää huolehtia. Olin itse ylhäällä mittaamassa ristikon paikalleen ja kaksi muuta hoitivat ristikon alapaarteen kiinnittämisen reunoilta yläjuoksuun. Olisin ottanut tästä työvaiheesta kuvia, mutta viiden metrin etäisyys maanpinnasta ja puuskittainen tuuli saivat valokuvausharrastuksen tauolle.

Ristikot piti tukea yksi kerrallaan ja sitten kun olimme puolivälissä, teimme perusteellisemman kiinnityksen. Aluksi kiinnitimme ristikot yläpaarteestaan lyhyellä laudalla ja sitten korvasimme tuet kokopitkällä laudalla. Hoikka ja kevyt ristikko toimii vain oikein tuettuna, ja niiden putoaminen työn aikana ei ole mitenkään epätodennäköistä jos tuenta on puutteellinen. Domino -ilmiötä ei saisi päästä tapahtumaan.

Saimme juuri iltakymmeneen mennessä, muutaman tunnin työn jälkeen ristikot paikalleen ja asensimme tarvittavat tuennat, jotta rakenteen voisi jättää oman onnensa nojaan. Sää oli kuten työn lopputuloskin, eli "aika hyvä".

Perjantai - Ajatukset viikonlopussa

Perjantaina oli kaikilta mehut loppu ja kävimme säätämässä vielä ristikkojen asentoa, jotta seuraava työvaihe, katevanerien asennus onnistuisi mahdollisimman helposti. Tässä vaiheessa huomasin, että runkopaketista puuttui "poikoset", eli päätyräystään puut. Sovitimme kuitenkin ensimmäiset levyt paikalleen ja totesimme viikon olevan paketissa. Lähden maanantaina hakemaan puuttuvan puutavaran ja jatkan yksin katon asennusta.

Viikon saldo

Yhteenveto

Meni paljon paremmin kuin olisi ikinä osannut odottaa. Osoitin kaikkien epäilevien olevan väärässä, sillä kahden viikon töiden jälkeen olen 1,5 viikkoa aikataulusta etuajassa. Lupaan kuitenkin ottaa tämä aikatauluedun kiinni kusemalla jonkun seuraavan työvaiheen tai sitten ottamalla vimeistään vähän breikkiä rakennushommista.

Runkon kokoaminen pre-cut tavarasta oli helppoa ja nopeaa. Nyt jos tekisin tämän uudelleen, saisin tällä kokoonpanolla samanlaisen rakennuksen rungon, ristikot ja katevanerit asennettua viikossa. Hieman meni aikaa työmenetelmien opetteluun ja työmenetelmien hiomiseen, mutta vain lopputulos merkitsee ja sehän on tärkeintä.

Ja vielä kerran: Hyvä tiimi! Saatiin valtavasti aikaan ja lisäksi oli pirun hauskaa. Meininki oli leppoisa ja pienet kesäsateet ei enää tunnu missään. Mieltä lämmitti kuulla, että tää viikko jää mieleen opettavaisena ja mielenkiintoisena projektina. Sitä se oli mullekin.

Ensimmäinen viikko: Perustusten täyttöjä, putkituksia ja pohjalaatan valmistelua

Nyt lähtee.

Vihdoin koitti kauan odotettu kesäloma ja rakennustyöt saatiin kunnolla käyntiin. Toukokuun loppu on ollut hitonmoista säätämistä aikataulujen kanssa kun pitäisi saada tarvikkeita työmaalle, kaivinkone tekemään täyttöjä ja lattian valua yms. Näistä kolmesta vain ensimmäinen onnistuttiin saamaan ajallaan, mutta loputkin asettui kalenteriin varsin kivasti. Etenkin pienillä urakoitsijoilla ei aina ole tietoa huomisesta, jolloin tarvikehankinnat ja seuraavat työvaiheet vaatii rakentajalta jatkuvaa säätämistä. En erityisesti pidä siitä.

Noh, harrastuksena tätä tehdään, joten pienelle liikkumavaralle on jätettävä sijaa. Täytyy huomioida, ettei ne omatkaan aikataulut töiden suhteen ole aina niin realistiset. Ei ihan aina.

Toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna kävimme valmistelemassa sokkelin ulkopinnat täyttöjä varten, joten mestaa oli niin sanotusti valmiina. Muutenkin oli fiksu veto tehdä anturat ja sokkeli jo toukokuussa niin kesäkuussa päästään heti asiaan. Parilla intensiivi-iskulla lähtökohdat oli kunnossa.

Slammattu sokkeli

Itse sokkelin slammaus onnistui kohtuullisen hyvin. Ensikertalaiselle massa tuntui aluksi hieman liian taikinalta, mutta hiljalleen alkoi sen käsittely onnistua ja pinnasta tulla parempi ja parempi. Muurauksessa tehdyt pienet virheet vain korostui, sillä niillä alueilla, joissa epätasaisia saumoja koitettiin tasata laastilla, tuli suurimmat kuivumiskutistumat. Tuli ihan auton maalaaminen mieleen, jossa maali vain korostaa huonosti tehtyjä pohjatöitä. En uskonut, että pätee rakentamisessa sama, mutta päteehän se. Neljästä sivusta vain kaksi jää näkyviin, joten siinä mielessä ei ollut niin radikaali työvaihe. Yhdelle näkyvälle sivulle jo merkattiin paikka pensasmustikalle, sen verran hyvää jälkeä tuli.

Valmisteluja

Ensimmäisen viikon ohjelmaan kuului siis sokkelin sisäpuoliset täytöt, viemärien asentaminen täyttöön, kahden sivun salaojien asentaminen ja lattialaatan valun valmistelu. Ei saata kuulostaa paljolta, mutta siinä on ihan tarpeeksi hommaa yhdelle pehmeäkädelle.

Maanantaina aamulla lähdin auto täyteen pakattuna ajelemaan kotoa ja aamupäivällä ehdin paikalle juuri kun rautakaupan kuorma oli tulossa pihaan. Onnistuttiin kaataamaan villat kuorma-auton lavalta pihalle ja siitä edelleen järveen. Talviturkki meinasi lähteä kun juoksin rannassa keltaisten villapakkausten perässä. Pitäisi vissiin rakentaa kauemmas rannasta, mutta kun ei oo tilaa. Tämän kertainen toimitus mahtui taas juuri ja juuri kuorma-autoon. Näyttäisi, että yksi lasti riittää aina kuukauden tarpeisiin.

Tarvikkeet tontilla ja sää kohdillaan

Olin toivonut, että maanantaina päästäisiin heti asiaan maanrakennustöiden kanssa, mutta päiväksi valikoitui keskiviikko. Tämä oli lopulta ihan jees, niin sain valmisteltua raudoituksia, viemäreitä, lämmöneristeitä yms ja mitattua korkoja valmiiksi ennen töiden aloittamista.

Lapiohommia ihan tarpeeksi

Keskiviikkona oli luvassa sitä kauan kaivattua ihanaa vaihtelua toimistotyöhön. Klo 7.00 lähti ensimmäinen sorakuorma tontille ja alettiin täyttöpuuhiin. Konetyön teki ammattilainen ja lapiotyöt jäi insinöörille. Hyvä työnjako. Työ sujui itseasiassa aika kivasti niin, että ohjasin konetyötä ja kun kaivinkonekuski hyppäsi kuorma-autoon ja lähti hakemaan uutta kuormaa. Sillä välin tärytin täyttökerrokset ja mietin, että onneksi ei tarvi tehdä sitä hommaa työkseen. Ja mä teen ilmaiseksi.

Viemäri ja vähintään riittävät kaadot

Viemärin laittaminen vähän jännitti. Jotenkin ajatus siitä, että muhviliitoksilla tehty muoviputkisto jätetään maakerrosten sisään ja vielä ajetaan täryllä päältä. Kyllähän näitä tehdään tällä tavoin joka paikassa, mutta en luota oman työni jälkeen niin paljoa, ettenkö jännittäisi. Pistin sitten vähän reilumman kaadot, niin menee saunan hikivedet rivakasti ja pitkälle.

Tiivistystöitä

Täytöissä pari kuormaa taisi mennä soraa ja lopuksi sitten pari kuormaa sepeliä kapillaarikatkoon. Vähemmän rakentamista harrastaville tiedoksi, että niin sanotulla kapillaarikatkolla estetään kosteuden kapillaarinen imeytyminen maaperästä alapohjaan. Kapillaarikatko on maa-ainesta, josta on seulottu pois hienoaines, jossa kapillaarinousu tapahtuu.

Kapillaarisora vailla levittäjää

Kapillaarisora piti hakea hieman kauempaa, joten sillä välin jäi aikaa asetella kuitukankaat salaojien alle ja putket paikalleen. Vettä valuu yläpuolisesta rinteestä jatkuvasti, joten salaojitus on täällä tärkeää.

Kuitukankaat ja salaojakaivo

Iltavuoro

Eka viikko kesätöissä ja heti ylitöihin. Duunari tekee sen 8 tunnin päivän, mutta mulla hommat jatkui vielä iltavuorossa, sillä kaivuri lähtisi aamulla toiselle työmaalle ja silloin olisi viimeinen mahdollisuus saada lisää sepeliä sisäpuolelle ilman, että täytyy alkaa oikeasti lapiolla kantamaan. Samalle illalle oli vielä buukattu runkopuiden ja kattoristikoiden toimitus. Isolla autolla pienelle tontille tullutta toimitusta sitten purettiin reilu tunti kaikkine säätöineen. Homman nimi oli siis pre-cut runko, mutta siitä lisää ensi viikolla.

Ristikot ja pre-cut runko

Takaisin täyttötöihin. Aiemmin päivällä oli aivan tarpeeksi työlästä tasata täyttöä, joten tein mielummin pidemmän päivän, jotta työvaihe tulisi valmiiksi eikä tarvisi ruveta käsipelillä täyttämään. Ja tulihan se. Keho ei ollut tosin tottunut 14 tunnin lapiohommiin, mutta kaipa se sieltä hiljalleen.

Täytöt loppusuoralla klo 23.47

Kokoajan selkärankaa kolkutti tieto siitä, että tällä viikolla pitää olla valmista, sillä maanantaina on valupäivä. Nämä pienet välitavoitteet on välttämättömiä, sillä ihminen on luonnostaan laiska.

Viimeistelyä

Aamulla lisättiin muutama kauhallinen sepeliä, joten sain viimeisteltyä täytöt oikeaan tasoon. Tosin pitihän siinä välissä käydä hakemassa lisää lattiaeristettä kun pääsi loppumaan. Täytyy reklamoida meidän laskentaosastoa heti.

Edellinen ilta painoi ja asiaa ei auttanut +26 astetta ja kirkkaalta taivaalta paistava aurinko. Työt eteni sen verran leppoisaan tahtiin, että ehdin torstaina viikon ensimmäiselle lounaallekin. Iltapäivällä oli pakko pitää tauko kuumuuden takia ja palata illalla hoitamaan työ maaliin. Niskaa punoitti.

Viimeinen eristekerros

Onneni oli, että kummisetä oli naapurimökillä käymässä ja tuli avukseni. Muuten en olisi saanut kaikkea tehdyksi. Moni työ vaan käy kaksistaan moninverroin nopeammin kuin yksin. Oli siinä jotain todella tärkeitä keskustelujakin, joita en nyt kyllä muista. Jatkettiin niitä myöhemmin illalla saunassa.

Raudoitus oli helppoa. Olin ollut kaukaa viisas ja varannut juuri oikean kokoiset verkot, jotka vain tarvi nostaa paikalleen. Näppärää. Epätasaisella penkalla säilyttäminen oli tosin taivuttanut verkkoja ja niiden asettaminen oikeaan tasoon on vähän vaikeaa. Laatta on vain 80 mm paksu ja verkko pitäisi saada aika tasan keskelle. Katsotaan miten käy.

Kaunis auringonlasku

Perjantai - Kotiin tulon aika

Viikon viimeisenä työpäivänä kävin vielä niputtamassa lattialämmityskaapelit verkkoon kiinni ja tekemässä pilarianturamuotit valmiiksi. Yleensä valuista jää vähän yli ja toivottavasti tästäkin, niin saan samalla valettua pilarianturat valmiiksi. Nostan ne myöhemmin vaan kaivurilla paikalleen, sillä oikealle paikalleen niitä ei vielä saa.

Kuraa vaille valmista

Ihan mahtava viikko takana. Työt edistyi todella hienosti ja sain kaikki määräaikaan mennessä valmiiksi. Oli fiksua lykätä valu maanantaiksi, niin saan rauhassa tehtyä sen pois ja jälkihoidettua laattaa viikolla. Alkuperäisellä aikataululla olisin joutunut jättämään lattia aurinkoon halkeilemaan.

Nyt on kotiin tulon aika