sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Rakennuslupa - Mitä maksaa?

Näin sunnuntaina iltapäivällä on hyvä hetki pienelle tilinteolle tähän astisista kustannuksista. Monia saattaa kiinnostaa, mitä itse rakennusluvan hakeminen maksaa ja mistä hinta koostuu. Aiemmissa teksteissäni puin jo tuota lupaprosessia, joten en lähde siihen sen tarkemmin.

Kun suunnitteluun ei tarvinnut uhrata muuta kuin omaa aikaa, jäi maksettavaksi seuraavat kustannuserät:

  • ELY:n poikkeslupa tien suoja-alueelle rakentamisesta, 200 €
  • Rakennuslupa
    • Vapaa-ajan asunto, 1 kpl, 500 €
    • Lisämaksu 4,4€/m2, yhteensä 202,40 €
  • Vastaavan työnjohtajan hyväksyttäminen 50 €
  • Postimaksut 4 €


Insinöörin matematiikalla yhteissumma on 956€. Tämä on mielestäni varsin kohtuullista siihen verrattuna, että olisin ensirakentaja ilman mitään alan kokemusta ja joutuisin ostamaan sekä suunnittelun, että lupien hakemisen ulkopuoliselta. Konsultin tuntiveloitushinnoilla olisi tähänkin lystiin saanut varata ainakin kymmenkertaisen summan. 

Tein itse ja säästin.

torstai 14. tammikuuta 2016

Kesäasunto, rakennusmuotojen väliinputoaja

Valmisosatoimitukset

Moni on neuvonut mua pyytämään urakan esimerkiksi rungon kasaamisesta, perustuksista yms osista, jotka on helppo irroittaa omaksi kokonaisuudekseen. Otin siis asiakseni lähteä kyselemään tarjouksia eri osista, jotta saisin paremman kuvan kustannuksista ja voisin tarpeen tullen turvautua valmisosatoimitukseen rahan ja ajan säästämiseksi. Tiedän jo nyt, että molemmat tulevat olemaan tiukilla.

Perustusten muuraaminen kevytsoraharkoista ei ole mitenkään erikoinen juttu. Huolellisella mittaamisella ja rauhallisella otteella pääsee jo pitkälle. Tämä osio jäänee siis itse tehtäväksi, kunhan saan hommaan jonkun ketterän apumiehen. Vapaaehtoiset ilmottautukoon.

Aikataulun kannalta keskeisin mahdollinen valmisosa on runko. Päivässä tai parissa pystytettävä runko tai jopa valmiit elementit säästää hitosti aikaa, mikä tarkoittaa myös säästöä rahassa kun ei "tarvitse" lomailla niin pitkään ja maksaa vielä timpurille palkkaa. Otin siis puhelimen kauniiseen käteen ja lähdin soittelemaan Suomen talotehtaita läpi.

Tulokset olivat yllättäviä. Noin kymmenestä parhaasta ehdokkaasta vain yksi oli kiinnostunut valmistamaan elementit kesämökkiini. Kilpailutukselle ei siis tällä asetelmalla ole juuri varaa. Yleinen mielipide oli, että kohde on liian pieni, eikä sen toteuttamisella elementtirakenteisena saavuteta kustannushyötyä. Teollisuudessa oli huomattavissa kaksi tuotantosuuntaa: Pelkäästään elementtejä tuottavat tehtaat, joiden asiakkaina ovat pääasiassa rakennusliikkeet ja toisena talopaketteja myyvät yritykset. Rakennusliikkeet tilaavat elementit optimoituna massatuotantona rivi- tai kerrostaloihin, jossa toiston myötä saavutetaan tehokkuutta. Talopaketit ovat puolestaan valmiiksi räätälöityjä kokonaisuuksia, joita voi toki modifioida, mutta rantasaunaksi ne eivät helpolla taivu.

Paluu omiin motiiveihin - Olenko rakentaja vai rakennuttaja?

Tässä vaiheessa piti tehdä pieni reality check ja miettiä miksi tähän hommaan on lähdetty. Sen lisäksi, että uusi kesäasunto on ollut pitkään haaveena, haaveena on myös päästä rakentamaan. Itse. Oppia työvaiheet ja näyttää itselle, että osaan tarttua vasaraan ja saada jotain konkreettista aikaan. Olenhan rakennusinsinööri tai jotain.

Tarjouspyyntörumba jatkukoon, mutta lähtökohtana on edelleen tehdä itse. Jos valmisosilla saadaan tehokkuutta ja merkittäviä säästöjä, en tietenkään sulje vaihtoehtoa pois. Näyttää vain monessa siltä, että rautakauppojen pihassa myytävien valmismökkien tai teollisesti tuotettujen elementtitalojen välissä ei ole rantasaunalle tilaa.

Tällä hetkellä suunnitelma on tehdä kaikki itse rungon alajuoksuun asti itse ja siitä eteenpäin timpurin kanssa. Rungolle etsin edelleen toimittajaa.